Raskaan lavaustyön voi siirtää ihmisiltä coboteille
Teollisen vallankumouksen alusta lähtien tuotantojohtajat ovat kehittäneet prosessia laatikoiden pinoamiseksi ja kiinnittämiseksi lavoille. Vuosien aikana yhä tärkeämmäksi on noussut varastoinnin turvallisuus ja kuljetus.
Tämä tunnetaan lavauksena tai palletointina. Se maksimoi tuotteiden määrän lavalla pitäen ne silti vakaana vaurioiden estämiseksi. Hyvä lavausosaaminen on välttämätön jokaiselle yritykselle, joka valmistaa tavaroita suuressa mittakaavassa.
Tällä hetkellä maailmassa on käytössä noin kaksi miljardia lavaa. Uusi lavoja valmistetaan vuosittain lähes 500 miljoonaa kappaletta. Kuormalavoille pakataan vaikka mitä, aina tynnyreistä laatikoihin ja pulloihin. Lavoilla olevat tavarat pitävät ihmiset ruokittuina, viihdytettyinä ja kylläisinä.
Lavat eivät kuitenkaan pinoudu itsestään.
Palletoinnin vaarat
Perinteisesti lavaus on ollut manuaalinen toimenpide ja on sitä monissa kohdin edelleenkin. Lavauksessa työskentelee noin 250.000 työntekijää ympäri maailman.
Heidän kannaltaan prosessiin liittyy myös vaaroja, yhteistyörobottien valmistajan Universal Robotsin globaalin teollisuussegmentin johtaja Irving Paz Chagoya kertoo.
"Manuaalinen lavaus vaatii työntekijää toistamaan saman tehtävän yhä uudelleen ja uudelleen. Työntekijät taivuttavat, nostavat ja vääntävät siinä kehoaan tuntien ajan, mikä voi aiheuttaa pitkäaikaisia tuki- ja liikuntaelinten vaurioita."
Nottinghamin yliopiston ergonomiaan erikoistunut vanhempi tutkija Setia Hermawati tunnistaa manuaalisessa lavauksessa kolme tärkeää riskiä:
Voima: Lavauksessa työntekijä käsittelee tavaroita käsin. Lihasvoimaa tarvitaan nostamisessa, laskemisessa, työntämisessä, vetämisessä ja kantamisessa. Jatkuvan voimankäytön on osoitettu liittyvän työperäisiin lihassairauksiin kuten selkäkipuihin ja -vammoihin sekä niska- ja yläraajavammoihin. Näillä häiriöillä voi olla vakavia seurauksia työntekijöille. Ne voivat rajoittaa heidän kykyään selviytyä jokapäiväisestä elämästä. Riskit kasvavat kun esineet ovat raskaita, suuria, vaikeasti käsiteltäviä tai ne on sijoitettu tavalla, joka vaatii vartalon taivutusta tai vääntämistä.
Toistot: Kuormalavoille nostaminen ja sieltä poistaminen koko työvuoron ajan tarkoittaa samojen raskaiden liikeratojen toistumista. Toisto rasittaa sydän- ja verisuonijärjestelmää koska lihaksilla ei välttämättä ole riittävästi aikaa palautua. Jopa toistuva kevyiden esineiden käsittely voi olla ihmiselle riski, jos nostotahti on tiuhempi kuin kerran viidessä sekunnissa, Britannian terveysviranomaiset kertovat.
Asento: Lavoille asettaminen ja lavalta nostaminen johtaa usein hankalaan työasentoon, jossa vartalo kiertyy tai työskentelyasento on kumara. Tällöin nivelet ovat mukavan ja neutraalin asennon ulkopuolella ja lähellä liikealueensa maksimia. Tällöin uhkana ovat tuki- ja liikuntaelinten vammat. Manuaaliset lavaajat seisovat yleensä kuljettimen ja lavan välissä pitkään. Pitkäaikainen seisominen ja jatkuva samassa paikassa seisominen on osoitettu liittyvän erilaisiin haitallisiin terveysvaikutuksiin kuten alaselän ja jalkojen kipuihin ja sydän- sekä verisuoniongelmiin.
Suonenjokelainen Pakkasmarja cobotisoi vuonna 2022 vadelmalinjastonsa lavaustoiminnon. Tekninen johtaja Timo Jalkanen kertoo, että aiemmin työntekijä nosti yhden työvuoron aikana kolme kiloa painavan pahvisen inline -tukkukauppalaatikon kuljettimelta kuormalavalle noin 300 kertaa. Hän siirsi käsin vajaa tuhat kiloa vadelmaa päivässä.
Pulmallista prosessissa oli sen huono ergonomia. Kuljettimen pää on vyötärön korkeudella, mutta lava lattialla. Nostoon vaadittava kiertoliike ei ollut työntekijälle kaikista helpoin.
“Lavaus on yksinkertaista työtä jossa ihmisen työ menee hukkaan”, Jalkanen sanoo.
“Cobotti on mahdollistanut työntekijöiden siirtymisen laadunvalvontaan. Nyt he eivät antaisi cobottia enää pois”, Jalkanen sanoo.
Automaattinen lavaus vapauttaa työntekijät siihen liittyvistä terveysriskeistä, vähentää heidän väsymystään ja parantaa yleistä hyvinvointia. Tämä on hyväksi työntekijöiden terveydelle. Lisäksi he voivat keskittyä suurempaa ammattitaitoa vaativiin tehtäviin, kuten laadunvarmistukseen.
Mahdollisuus pk-yrityksille
Lavauksen toistuvan luonteen takia se soveltuu erittäin hyvin automaatioon. Siitä huolimatta automaation käyttöönotto on ollut asteittaista.
Aikaisemmin automatisoitu lavaus on rajoittunut suuriin yrityksiin. Niillä on sekä lattiapinta-alaa että varaa hankkia isoja automaatiojärjestelmiä, mikä oli suosittua modernisoinnin alkuvaiheessa. Näin ei kuitenkaan enää ole.
Lavauksen automatisointi on muodostunut järkeväksi yhä pienemmille yrityksille. Tähän on johtanut esimerkiksi pahvin lisääntynyt käyttö tavaroiden pakkaamisessa ja yhteistyörobottien (cobottien) kyky käsitellä yhä raskaampia hyötykuormia. Yhä useammassa kohteessa kustannus-hyöty-analyysi on kääntynyt automatisoinnin kannalle.
Pk-yritykset voivat olla kilpailukykyisempiä suhteessa suuriin valmistajiin ja tarjota parempia työympäristöjä henkilöstölleen.
Robotiikkaintegraattori Robotiqin toimitusjohtajan Sam Bouchardin mukaan lavauksen manuaalisuus on monilla yrityksillä pullonkaula, joka on estänyt yrityksen kasvun.
"Lavauskapasiteetin lisääminen yhteistoiminnallisen robotin avulla on mahdollistanut näiden yritysten tuotannon kasvattamisen ja työntekijöiden siirtämisen tuotantolinjan alkupäähän”.
"Lisäksi yhteistoiminnallinen robottilavaussolu antaa yritykselle mahdollisuuden tarjota paremmat työskentelyn olosuhteet."
Työvoimapulan ratkaiseminen
Työvoimapula uhkaa teollisuusyritysten toimintaa monissa kehittyneissä maissa, myös Suomessa. Teknologiateollisuuden arvion mukaan ala tarvitsee 130.000 uutta osaajaa kymmenessä vuodessa.
Valmistavilla yrityksillä on huutava pula osaavasta työvoimasta. Tilanne on kriittinen erityisesti pienillä ja keskisuurilla yrityksillä. Heillä on yleensä suurempia kilpailijoitaan vähemmän keinoja työntekijöiden houkuttelemisessa ja heidän sitouttamisessaan.
Tämän lisäksi manuaalisen lavauksen aiheuttamat tuki- ja liikuntaelinten ongelmat johtavat ajoittain vanhempien työntekijöiden varhaiseen siirtymiseen pois tämäntyyppisestä työstä.
Työterveyslaitoksen asiakkuuspäällikkö Mika Nyberg on ollut mukana kehittämässä suomalaisorganisaatioiden ergonomiaa useiden vuosien aikana. Monessa on kehitetty myös automaatioratkaisuja osana kehittämistä.
Hänen kokemuksensa mukaansa kuormittavia työtehtäviä voidaan automatisoida jo pk-yrityksissä.
Automaattinen kuljetinhihna ei ole ainoa mahdollisuus. Robotiikan kehitys on tuonut markkinoille ratkaisuja, joissa tekniikka ei korvaa työntekijää vaan on osa ihmisen työtä. Tämä onnistuu mainiosti myös cobottien avulla.
“Aina ei kannata ajatella, miten joku prosessi voidaan automatisoida täysin vaan mitä työtä helpottavia työvälineitä siinä kannattaa käyttää”.
Jos henkilöstö joutuu säännöllisesti nostamaan esimerkiksi yli 25 kg:n taakkoja, lisää se riskiä heidän terveydelleen, Työterveyslaitos katsoo. Jos toistoja on paljon, voi taakan paino olla selvästi alempikin.
“Arvioimme nostotilanteen rasittavuutta esimerkiksi niin, joutuuko työntekijä olemaan etukumarassa. Onko hänen asentonsa kiertynyt ja saako kappaleesta hyvän otteen. Siirtomatkan tulisi olla mahdollisimman lyhyt ja asennon hyvä”.
“Erityisen kuormittavia käsin tehtävien nostojen ja siirtojen automatisointia on hyvä harkita, riippumatta painosta”, hän sanoo.
Myyttien kumoaminen
Selkeistä eduista huolimatta jotkut yritykset ovat olleet flegmaattisia automatisoijia. Yritykset pelkäävät automaation korkeita kustannuksia. Työnantajat haluavat fiksusti myös varoa, etteivät he vie työpaikkoja ihmisiltä.
Nämä pelot ovat turhia.
Cobottien takaisinmaksuaika on tyypillisesti noin 12 kuukautta. Yksi robottikäsi voi työskennellä taukoamatta vähintään 35 000 tuntia, mikä vastaa noin neljää vuotta 24/7 työtä. Ja kuten mikä tahansa työkalu, säännöllisesti huollettu robotti kestää helposti pidempään.
Työpaikkojen menettämisen pelko on useimmiten turhaa. Cobotit on suunniteltu toimimaan tarvittaessa ihmisten rinnalla, eivät korvaamaan heitä.
Lyhyehköllä koulutuksella nykyiset työntekijät voivat suunnitella, toteuttaa ja valvoa automatisoituja lavausratkaisuja. Tämä vähentää heiltä riskialttiita ja yksitoikkoisia tehtäviä ja vapauttaa aikaa korkeamman jalostusarvon rooleihin. Se avaa ovia uralla etenemiselle.
McKinseyn tutkimuksen mukaan merkityksellisyyttä kokevat työntekijät nauttivat työstään enemmän ja viihtyvät yrityksessä todennäköisesti pidempään.
Seuraavat viisi vuotta
Yhteistyörobottien operoimat lavausratkaisut sopivat useille eri toimialoille, kuten elintarviketeollisuuteen, elektroniikan valmistukseen ja lääketeollisuuteen. Cobottien sopeutumiskyky yhdistettynä tekniikan kehitykseen tarkoittaa, että näemme todennäköisesti yhä vähemmän manuaalisesta lavauksesta johtuvia työtapaturmia.
Työn ja sen prosessien kehitys mahdollistaa työntekijöiden pysymisen työelämässä aiempaa pidempään. Yrityksille automatisointi tarkoittaa tuottavuuden että tulojen kasvua.
Lyhyesti sanottuna lavaus on vaarallinen ja tylsä työvaihe, ja joka sopii koneille erinomaisesti. Kaikenkokoiset yritykset tekisivät palveluksen työntekijöilleen ohjaamalla heidät pois lavaukseen liittyvistä rutiineista kohti kiinnostavampia ja arvokkaampia töitä.
Annetaan cobottien hoitaa raskaat nostot.
